http://liiteri.fi/ Uutta taitoa luontoon ja liikuntaan! en-us Nucleus CMS v3.64 � Weblog http://backend.userland.com/rss http://liiteri.fi//nucleus/nucleus2.gif http://liiteri.fi/ http://liiteri.fi/index.php?itemid=598
Liiton virallinen tiedote asiasta löytyy TÄSTÄ.]]> Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=598 Fri, 20 Jan 2012 08:04:55 +0000 http://liiteri.fi/index.php?itemid=404
As the Explorersweb defines assistance: "Assist refers to the outside help received by an expedition." (www.adventurestats.com). I think the definition mostly means that you should not be in direct contact to other expeditions or other persons or to pick up any extra gear, food, fuel or other things after you've started your expedition... Yet everyone who started their expedition to South Pole from Hercules Inlet knows that 95% (a fair guess) of the expeditions take the same route up through the Nunataks before heading to south.
During the 2008-2009 season 5-7 expeditions, of which some were solo expeditions, were flown to Hecrules Inlet during 24 hour time period and mostly everyone started their expedition going up though the Nunataks. Those who left first left clear tracks to where ever there was soft snow and those who came behind followed them. As the visibility was good on that particular day you could see the expedition ahead of you and behind you quite clearly. Now the first question is how close to other expeditions do you have to be to lose the unassisted status after passing 80th parallel? Can you be within speaking distance or do you have to maintain a hundred yards between you and the other expeditions? Or perhaps even a mile...

As some expeditions go by different day and night cycles you might pass someones tent a few times during the long days before the difference in travel speed finally breaks the cycle of you going past someones tent while they sleep and then they going past yours as you sleep. When you wake up and start going again you might find a glove or a hat, lost by an expedition that went by you while you slept, and pick it up to return it to it's rightful owner. By picking up a lost hat do you lose the unassisted or unsupported status? Or do you lose your unassisted status by returning it to it's owner next time you go pass his tent? Everyone knows that these acts are acts of kindness as losing a glove or a hat might prove to be enoung to stop your expedition and to have severe frostbites at later parts of your expedition. Would you not do this to help the next person...? What if you yourself had lost a glove or a hat and found a replacement that again someone else had lost ahead of you. Would you then lose you status as an unassisted or unsupported expedition? If you told anyone that is...

In practice, again a fair guess, 95% of the expeditions starting from Hercules Inlet take the same path and even see other expedition and their tents on their way. Sometimes closer and sometimes farther. Sometimes you're in speaking distance and sometimes you even stop at someones tent to say a word or two. Does it mean that you're giving or recieving assistance? Strictly saying the answer is yes but by saying that do you make the possibility to have an unassisted expedition impossible?

Well, I don't know... I'm just wondering...]]> Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=404 Sun, 1 Nov 2009 10:31:00 +0000 http://liiteri.fi/index.php?itemid=339 Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=339 Tue, 11 Aug 2009 19:02:07 +0100 http://liiteri.fi/index.php?itemid=97
Reissuun lähtö tapahtuu heinäkuun puolessa välissä ja matkapäiväkirjan löydät reissun aikana ja sen jälkeen matkakirja -osiosta.]]> Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=97 Mon, 25 May 2009 15:09:31 +0100 http://liiteri.fi/index.php?itemid=22
Hyvää Uutta Vuotta 2009 kaikille!]]> Etelänapa http://liiteri.fi/index.php?itemid=22 Wed, 31 Dec 2008 20:16:00 +0000 http://liiteri.fi/index.php?itemid=78
1. Faking an accomplishment
2. Claiming something is a first, when it's not
3. Pretending that an expedition is all about something socially relevant
4. Claiming that an expedition proves something it doesn't
5. Hiding the fact that an expedition is guided
6. Making an expedition sound harder than it is
7. Motivational speaking
8. Telling your audience that all it takes to live this life is the courage to follow your dreams, when you're sitting on a trust fund
9. Doing one or two expeditions, then retiring and affecting the pose of an elder statesman
10. Erecting plaques in the wilderness in honor of your own expedition

Read the complete story from Jerry Kobalenko's webpage.]]> Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=78 Mon, 1 Sep 2008 12:31:00 +0100 http://liiteri.fi/index.php?itemid=79
Energiaa ihminen voi vaelluksella kuljettaa kahdella päätavalla; sisäisesti tai ulkoisesti. Sisäinen energia on varastoituneena ihmisen kudoksiin ja niiden käyttäminen on jatkuvaa. Jos ulkoista energiaa ei saada niin silloin elimistön hajoaminen on suurempaa kuin sen rakentaminen. Tosin hajoamista tapahtuu aina mutta suotuisissa oloissa jossa ulkoista energiaa on saatavilla tarpeeksi tapahtuu myös rakentumista vähintäänkin samassa suhteessa kuin hajoamistakin.

Energiaa kuluu päivittäin perusaineenvaihdunnan sekä liikunnan aiheuttaman rasituksen vuoksi. Perusaineenvaihdunta on riippuvainen ihmisen fyysistä ominaisuuksista kuten pituus, paino, fyysinen kunto jne. Perusaineenvaihdunnan voidaan myös katsoa nousevan hieman kovan fyysisen rasituksen "jälkipolton" vuoksi ja kylmän vuoksi mikäli kylmältä suojautuminen ei ole riittävää.

Erityisesti talvella kylmässä tehdyt vaellukset saattavat kuluttaa enemmän energiaa kuin kesävaellukset. Kylmän aiheuttama lisäkitka elimistössä aiheuttaa hieman lisäkulutusta samoin kuin kesään verrattuna suurempi vaatemäärä. Ahkion vetämisen suuri energiankulutus saattaa nostaa päivittäisen kokonaiskulutuksen kaksin tai jopa kolminkertaiseksi normaaliin verrattuna. Kuitenkaan erittäin suuriin energiankulutuksiin ei päästä kuin hyvin lyhyin ajanjaksoin eikä retken jatkumisen kannalta olekaan viisasta kuluttaa itseään loppuun lyhyessä ajassa. Palautumisen merkitys on kuitenkin pitkillä, yli kuukauden mittaisilla vaelluksilla erittäin tärkeä eikä matka jatku kovinkaan pitään mikäli päivästä toiseen pyrkii maksimaalisiin suorituksiin.

Yli 8.000 kcal päivittäinen kulutus on pitkää kestävänä usein varsin harvinaista ja niin on myös saman määrän saaminen ravinnosta. Vaelluksen kokonaiskulutusta voi arvioida vaelluksen jälkeen vertaamalla kehon lähtö- ja paluupainoa. Vielä tarkemmaksi arvio tulee mikäli ennen lähtöä ja paluun jälkeen on tehty kehonkoostumusmittaus. Retkikunnat ja vaeltajat tietävät usein paljonko energiaa on saatavilla ruoasta jolloin sisäänotetun energian arvio on varsin tarkka. Kulutetun energian määrää on kuitenkin vaikeaa arvioida tarkasti sillä vähentyneen kehonpainon koostumusta voi olla vaikea selvittää. Kilossa rasvakudosta on noin 7.800 kilokaloria mutta lihaskudoksessa huomattavasti vähemmän.

Ruoan imeytymistä vaelluksen aikana on myös erittäin vaikeaa mitata. Vaikka suuhunsa pistäisi kilon voita ja saisi sen nielaistua niin se ei tarkoita, että voin kokonaisenergia siirtyisi kehon käyttöön. 8.000 kcal saaminen vaatiin erittäin hyvää suunnittelua. Olettaen että henkilö voisi käyttää energiarakennetta jossa 50% energiasta tulisi rasvasta ja 50% hiilihydraatista ja proteiinista tarkoittaisi tämä noin 440 grammaa puhdasta rasvaa ja noin 1000 grammaa hiilihydraatti ja proteiini seosta... siis joka päivä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että syötävää ruokaa on vähintäänkin kaksi kiloa. Tämän lisäksi erityisesti hiilihydraatti tarvitsee vettä imeytymiseen joka tarkoittaa huomattavan nestemäärän juomista ensin fyysisen aktiivisuuden aiheuttaman nestehukan paikkaamiseksi ja sen lisäksi vielä ruoan imeytymiseen.

Yli 8.000 kcal kulutus on mahdollista mutta sen ylläpitäminen päivästä toiseen voi olla hieman kyseenalaista. Suurin osa ammattiurheilijoistakaan ei edes kovan harjoittelukauden aikana kuluta päivittäin sellaista energiamäärää sillä sen korvaaminen on hankalaa. ]]> Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=79 Wed, 20 Aug 2008 12:34:00 +0100 http://liiteri.fi/index.php?itemid=80
Asioiden saavuttaminen kärsimyksen ja askeesin kautta tuntuu puhdistavalta ja tavoittelemisen arvoiselta vaikka ei senkään jälkeen voi sanoa tietävänsä miltä kipu tai maailma tuntuvat. Tarinat reissujen rasituksista kertaantuvat kotisohvalla ja tarinoissa joita kerrotaan saunassa tai luokkakokouksissa. Maailmassa on ihmisiä jotka elävät lähes koko elämänsä kivussa ja kärsimyksessä eikä kukaan kerro ylistäen heidän tarinoitaan vaikka jokainen valloittajan kokema hiertymä ja lihassärky on otsikoissa saavutusten kirjaamisen jälkeen.

Mutta kuitenkin... pienen kärsimyksen ja askeesin kautta saavuttaminen on minun juttuni. Ei sillä varmastikaan pääse valaistumisen Hall of Fame:iin mutta omassa sydämessä sillä on paikka johon se kuuluu. Minulta nirvanan saavuttaminen lienee luisunut jo tavoittamattomiin kaikkine mukavuuksineni mutta se ei teen sen tavoittelusta yhtään sen vähäpätöisempää. Ihmisellä täytyy olla unelmia...


Nirvana = The ability to consciously pause an activity or activities of the mind.
Valaistuminen (enlightenment) = A blessed state in which the individual transcends desire and suffering and attains Nirvana ]]> Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=80 Sun, 10 Aug 2008 12:36:00 +0100 http://liiteri.fi/index.php?itemid=81
Kahden kaaren kanssa joutui hieman jumppaamaan sillä kaaren työntäminen kaaritaskuihin ei automaattisesti alkanut nostaa telttaa ylös. Kaaret ovat varsin pätevän tuntuista ja paksua tekoa ja niiden voi uskoa kestävän koviakin tuulia.

Toinen teltta jonka sain testaukseen oli Annapurna jossa tilaa onkin sitten jo hieman enemmän. Sisäteltta on epäsymmetrinen vaikka ulkoasu onkin täysin symmetrinen. Yhdelle sivustalle jätetty absiditila on suurempi kuin Nutshellissä mutta ei sekään aivan ylettömän suuri ole. Telttaa on kaksi ovea joista toinen kulkee absidin kautta ja toinen suoraan telttaa.

Kolmen kaaren kanssa oli enemmän jumpattavaa mutta onneksi kaikki kaaret ovat samanpituisia. Kaaret olivat Nutshellin kanssa samanlaisia; jykeviä ja uskottavia mutta samalla hieman painavia. Kaikkien kaarien ollessa kaaritunneleissa on pystyyn saaminen yksin hieman työlästä. Extra käsiä kaipaisi ensimmäisen kaaren pingoittamiseen mutta sen jälkeen homma sujuu yksinkin varsin helposti.

Pystyynsaamisen jälkeen kummatkin teltat olivat varsin tukevan tuntuisia mutta itse pystytykseen olisi apukäsiä kaivannut. Kovalla tuulella yksin teltan pystyynsaamiseen kannattaa varata aikaa hieman enemmän kuin normaalisti.

Kankaat tuntuivat varsin hyviltä vaikka itse teltat olivatkin jo muutamia vuosia vanhoja ja näyttivät muutaman kerran toimintaa nähneiltä.]]> Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=81 Sun, 18 May 2008 12:37:00 +0100 http://liiteri.fi/index.php?itemid=82
Ja sitten vielä aurinko paistaisi ja olisi mukava lähteä ulos hiihtämään, luistelemaan tai muuten vaan kävelemään. Ottaa eväät mukaan ja viettää aikaa ulkona terve puna poskilla. Sillälailla kun lapsenakin talvella kun talvisin oli paljon lunta ja pakkasta, ja lumi narskui huopikkaiden alla ja poskia nipisti kun naamaan oli laitettu rasvaa paleltumisen pelossa...

Mutta...

Lumi on vähissä ja pakkasta on niukasta jos ollenkaan. Näin helmikuussakin. Öisin saattaa maa jäätyä ja aamulla on liukasta lähteä liikkeelle. Aurinko ei liiemmin paistele eikä eväitäkään tule mukaan tehtyä vaikka ulos lähteekin. Huopikkaitakaan ei enää ole eikä kenkien alla narsku kuin hiekotussepeli eikä naamaan ei saa enää laittaa pakkasella rasvaa...

Ihme meininkiä... ]]> Höpinää http://liiteri.fi/index.php?itemid=82 Tue, 19 Feb 2008 12:38:00 +0000